Ryhmäkoe yläkoulun kemiassa

Oppilaani opiskelevat tänäkin vuonna 9. luokan kemian kurssia yksilöllisesti. He etenevät pienissä ryhmissä teoriaa opiskellen ja labratöitä tehden. Teoriatehtävien ja tutkimusraporttien lisäksi kurssinumeroon vaikuttaa kaksi koetta. Kukin ryhmä saa valita koepäivänsä, mutta vaikka opiskelu ja kertaaminen tapahtuu yhdessä, tekee jokainen oppilas oman kokeen.

Tänä vuonna yksi fiksuimmista ryhmistäni (koskaan) esitti toivomuksen saada tehdä myös kokeen yhdessä. Toive oli hyvin perusteltu ja asiallisesti esitetty. Mitä sellaiseen pitäisi vastata?

Mikä on yläkoulun kurssikokeen päämäärä? Miksi opettajat pitävät kokeita? Eivät ainakaan korjaamisen ilosta! Veikkaan, että ylivoimaisesti tunnustetuin tavoite on pystyä arviomaan oppilaan osaamista mahdollisimman oikeudenmukaisesti kurssin lopussa. Yleensä tämä tapahtuu arvosana-asteikolla neljästä kymmeneen.

Kokeella voi olla kuitenkin myös muita tavoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Kokeessa oppiminen
  • Kokeen opiskelua ohjaava vaikutus kurssin aikana
    • oppilas keskittyy siihen, mitä tietää tai epäilee opettajan kysyvän kokeessa
  • Kokeen opiskelua ohjaava vaikutus tulevaisuudessa
    • oppilas suuntaa opiskeluaan aiempien kokemustensa perusteella
    • koe kertoo siitä, mitä opettaja pitää tärkeänä
  • Oppilaan itsetunnon ja -tuntemuksen vahvistuminen
  • Opettajan oppilastuntemuksen paraneminen
  • Hyvä fiilis  (vai onko tämä mahdottomuus?)

Ennen kuin päätin ryhmäkokeen tekemisestä, tein riskianalyysin ja kävin läpi oppilaiden aiemmat yläkoulun näytöt. Tulin siihen tulokseen, että ne ovat riittävät päättönumeron antamiseen, oli kokeen lopputulema mitä tahansa. Asiaa vankisti vilkaisu nykyopsiin, josta huomasin, että ravintokemiaa ei mainita päättöarvioinnin kriteereissä millään lailla.

Tilanne antoi vapaat kädet kokeen suunnitteluun. Sain vision koetilanteesta, jossa ryhmä kokoaa kaiken oppimansa ajatuskartan muotoon. Pystyin arvailemaan, mitä keskusteluja kartan rakentelu herättäisi ja miten hieno koonti se olisi aiheen opiskelulle.

Paljastin etukäteen oppilaille kokeen luonteen (ajatuskartta) ja koepäivänä annoin tehtävänannoksi muutamia pakollisia karttaan sijoitettavia sanoja, paperia, värikynät ja vapaat kädet kuvata oppimaansa.

IMG_2634

Ryhmä teki tehtävää intensiivisesti koko kaksoistunnin. Muut ryhmät opiskelivat omia juttujaan ja tekivät labroja samassa luokassa. Ehdin miellyttävän paljon kuunnella sivukorvalla kokeentekijöiden hienoa dialogia.

Johtopäätös. Tällainen koe on loistava oppimistilaisuus. Perinteinen koe kallistuu helposti behavioristisen tiedon toistamisen puolelle. Tämä oli minun mielestäni sosiokonstruktivismia parhaimmillaan. Ryhmä kokosi kaikesta oppimastaan jäsennellyn kokonaisuuden, keskusteli ja väitteli kokonaisuudesta, yksityiskohdista ja niiden keskinäisistä suhteista. Samalla tulivat hyötykäyttöön yhteistyötaidot. Ainakaan tässä ryhmässä kukaan ei sortunut peesaamiseen. Jokainen kantoi vastuunsa ja osallistui tekemiseen omalta osaltaan.

Jos nyt kokeen oppilaita erotteleva tavoite heikkeneekin, vahvistuu moni muu asia. Koetilaisuus muuttuu oppilaita erottelevasta ryhmäyttäväksi. Koe on suuressa määrin oppimistilaisuus. Koe ohjaa irrallisen tiedon muistamisen sijaan kokonaisuuden hahmottamiseen. Koe kouluttaa ryhmätyöskentelyyn sekä vastuun jakamiseen ja kantamiseen.

Kun uskaltaa ensimmäisen kerran kokeilla uutta, on seuraava kerta paljon helpompi. Alkaa tuntua hölmöltä, että olen korostanut kokeen erottelevuutta muiden hyötyjen kustannuksella. Tämä ei jää viimeiseksi ryhmäkokeekseni. Itse asiassa seuraavat on sovittu ylihuomiselle 🙂

Seuraavasta linkistä löytyy koe, jonka pidin ravintokemiasta.  Ryhmäkoe_ravintokemia

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Ryhmäkoe yläkoulun kemiassa

  1. Hei, olisi mielenkiintoista kuulla miten arvoit ryhmäkoetta. Teetitkö itsearvioinnit, vertaisarvioinnit? Annoitko arvosanaa?

    Tykkää

    1. Ja vielä olisin kysynyt että miten muodostit ryhmät? Saivatko oppilaat itse päättää miten tekevät, arpomalla vai miten?

      Tykkää

      1. Oppilaat saivat itse ehdottaa ryhmää, ja hyväksyin ne, jos ryhmäläisten motivaatio- tai osaamisero ei ollut liian suuri. Oppilaat tiedostivatkin asian hyvin ehdotuksia tehdessään.

        Noin puolet luokasta halusi tehdä ”perinteisen” sähköisen kokeen ryhmäkokeen sijasta, joten jokaisen ei ollut pakko löytää ryhmää, mikä helpotti tässä tapauksessa.

        Tykkää

    2. Lähdin kokeilemaan tätä oppilaiden toiveesta, lyhyellä varoitusajalla ja sen suuremmin arviointia suunnittelematta.

      Keskustelin kokeesta ryhmien kanssa kokeen jälkeen, mutta en (ainakaan summatiivisessa) arviointimielessä. Annoin työstä arvosanan + kirjallisesti perusteet arvosanalle.
      Arvosanaan 8 vaadin itse antamieni ja niihin liittyvien käsitteiden asettamista oikein ajatuskarttaan. Yli 8 tason kriteereitä löytyi tähän mennessä tehdyistä töistä hyvin jäsennetty kartta (jäsennys toi lisäarvoa asioiden hahmottamiseen) sekä kattavasti esitetyt kemialliset kaavat ravintoaineista.

      Aion jatkoa varten koota jonkin standardin näiden arvioimiseksi, mutta se on vielä kesken.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s