Nasta tutkimus

Viime vuonna innostuin opettamaan fysiikkaa tutkimuslähtöisesti. Idea oli niin toimiva, että aiemmin inhoamani kahdeksannen luokan fysiikan kurssi nousi ykkössuosikikseni.

Motivaationi tutkimuslähtöisyydelle oli uuden opetussuunnitelman valinta esittää opetussuunnitelman tavoitteet taitoina. Mikä olisi luonnontieteissä keskeisempi taito kuin hahmottaa tutkimusaihe, toteuttaa siitä tutkimus, tehdä raportti ja analysoida tulosta?

”Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa oppilaita fysiikan opiskeluun.” (POPS 2014)

Tänä vuonna haluan perehdyttää jo seiskaluokkalaiset tutkimuslähtöiseen opiskeluun, kun se kerran oli niin toimiva tapa. Opetussuunnitelmankin mukaan tutkimus innostaa oppilaat fysiikan opiskeluun.

nastatutkimus2

Seitsemännen luokan fysiikan suunnittelin aloittavani nastatutkimuksella. Tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat tutkimuksen tekemiseen hyvin vapaamuotoisen työohjeen avulla. Vähemmän ohjeistusta on enemmän luovuutta. Tutkimuksen jälkeen mietitään sitten koko luokan kanssa tutkimista, tuloksia sekä niiden raportoinnin saloja.

Ohjeessa on oppilaille näytettävää vain työohje. Muun paperin pidän itselläni muistilappuna: Nastatutkimus

Eri fysiikan aiheisiin liittyviä raportoitavia tutkimustöitä olen koonnut blogin yläpalkkiin otsikon Tutkimuslähtöinen oppiminen alle.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Nasta tutkimus

  1. Hei! Sinulla on mahtavia ideoita ja blogiasi on mukava lukea, kiitos siis tästä. Fysiikassahan on paljon sisältöjä ja jos haluaa kaikki sisällöt käydä, niin eteneminen on todella ripeää. Miten siis olet saanut mahdutettiin työselostukset kaiken keskelle? Tekevätkö oppilaat työselostukset kotona vai koulussa? Kuinka paljon varaat aikaa työselostuksen tekoon?

    Tykkää

    1. Hei ja kiitos 🙂
      Olen itsekin tuskastellut pakollisten sisältöjen määrään nykyisessä opetussuunnitelmassa. Onneksi uuden opsin myötä asiaan tulee parannusta.

      Lisää aikaa olen saanut aikaisempaan opetustyyliini verrattuna koe- ja kertaustunneista, kun en ole kokeita pitänyt. Olen myös vähentänyt pienten, kirjan ohjeen mukaan tehtävien oppilastyöiden määrää. sekä opettajajohtoiseen opetukseen kuluvaa aikaa.
      Vaikka itsellä on muistiinpanojen teettämisen ja luennoimisen jälkeen tunne siitä että ”olen täyttänyt velvollisuuteni”, ei siitä taida mennä perille kovinkaan paljoa.
      Minun mielestäni tutkimuksia voi lähteä tekemään aika pienellä aiheen alustuksella ja oppia asian siinä työtä tehdessä.

      Tärkeimpänä asiana olen uskaltanut hellittää otetta oppikirjasta ja katsoa opetussuunnitelmasta, mitä siellä käsketään opiskella. Tällä hetkellä käyttämässäni oppikirjassa on esimerkiksi laskuja paljon laajemmin, kuin ops velvoittaa.

      Ja kun jotain käsketäänkin opiskella, ei se aina tarkoita perinteistä opiskelua. Jonkin asian voi kuitata vaikka kevyellä tutkimuksella tai antamalla aiheen teksti luettavaksi kotona.

      Työselostuksiin olen varannut yleensä kaksi tuntia, isoimpiin joskus jopa neljä. Työn on saanut palauttaa tuntien jälkeen tai jatkaa kotona loppuun. Muita kotitehtäviä en ole itse asiassa mekaniikan kurssilla antanutkaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s